Itämeri - I love you!

Itämeri on yhdeksän maan ympäröimä maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Itämeri on myös yksi maailman saastuneimmista ja herkimmin haavoittuvista meristä. Itämeren rannikkovedet ovat pahoin rehevöityneet ja merenpohjan syvänteissä eliöstä on kuollut.

Itämeren ominaispiirteitä ovat alhainen suolapitoisuus, vuoroveden heikkous ja mataluus. Itämeri on pinta-alaltaan noin 390 000 neliökilometriä. Valuma-alue on noin 1 500 000 neliökilometriä. Itämereen laskee satoja jokia. Itämeren keskisyvyys on hieman reilut 50 metriä ja syvin kohta on noin 460 metriä.

Itämeren vedessä elävä lajisto on niukka. Kylmyys ja meren matala suolapitoisuus on haastavaa lajien menestymiselle. Merinisäkäslajeja on vähän verrattuna muihin meriin. Hyljelajeja on kolme: Harmaahylje, norppa ja kirjohylje. Ainoa valaslaji on pyöriäinen. Linnusto on lajistoltaan runsas.

Itämeren suojelu

• Lasten ja nuorten tietoa Itämerestä on muun ympäristökasvatuksen ohessa lisättävä. Onhan Itämeri meidän oma meremme.

• Kansalaisjärjestöjen tekemää arvokasta työtä Itämeren hyväksi on tuettava.

• Tietoisuutta arkielämän, veneilyn, mökkeilyn, kiinteistöjen ja maatalouksien ympäristöystävällisistä ratkaisuista on lisättävä ja ympäristöystävällisiä tekoja helpotettava.

• Valtakunnallinen itämeriasioiden vastuu- ja koordinointi taho on määriteltävä

• Lähialueyhteistyötä on edelleen tärkeää, sillä esimerkiksi Nevan alueen kasvava maatalous muodostaa yhä lisääntyvän riskin Itämerelle.

• Itämerellä kulkevien öljytankkereiden määrä on voimakkaasti kasvanut. Öljyonnettomuuksien ehkäisy on tärkeää, mutta meillä on oltava riittävä valmius toimia myös öljyturman sattuessa.

• Itämeri-päivä, jota vietettäisiin kaikissa Itämerta ympäröivissä maissa vuosittain samana päivänä lisäisi yhteisen vastuun tunnetta.

• Kansainvälisen HELCOMin eli Itämeren suojelukomission arvokasta työtä on tuettava ja päätöksistä pidettävä tiukasti kiinni.

Espoon Demareiden kunnallisvaaliehdokkaat on asetettu

Espoon Demareiden kuntavaalien 2012 listalla on 112 ehdokasta 45 naista ja 67 miestä. Myös ehdokasnumerot on julkaistu.

Oma ehdokasnumeroni on: 644

Linkki kotisivulleni.

Katso tästä kaikki Espoon sosialidemokraattien listalla olevat ehdokkaat.

Kulttuurilautakunnan syyskuun kokous

Kokouksen alussa lautakunta sai vieraakseen nuoria, jotka kertoivat miten Espoosta saataisiin nuorille parempi kulttuurikaupunki. Nuoret haluavat Espooseen oman kulttuuriareenan, jonka toiminnan suunnittelussa ja totettamisessa nuoret olisivat itse mukana. Lautakunta otti tietoiskun kiinnostuneena vastaan. Lisää kulttuuriareenasta tästä.

Lokakuun kokouksessa lautakunnat käsittelevät tulevan vuoden talousarvioehdotuksen. Kulttuurilautakunnan vuoden 2013 talousarvioehdotuksen hankalin kysymys on liikelaitostamisen myötä svääreihin pompsahtaneet tilakustannukset, jotka uhkaavat nielaista toiminnan ja sisällön. Sama vaikea yhtälö on sivistystoimessa laajemminkin.

Lisäyksenä budjettiin lautakunta esitti yksimielisesti 100 000 euroa lisää taideoppilaitoksille ja 120 000 Entressen kirjaston viereen perustettavaa nuorten musiikkikahvilaa varten.

Lautakunta päätti toimittaa kesäkuisen seminaarinsa raportin "Espoo kulttuurin hyvinvointivaikutusten esimerkkikaupungiksi" kaupunginhallitukselle ja valtuustolle perehdyttäväksi. Lautakunta toivoo, että raporttia hyödynnetään Espoo tarinaa työstettäessä. Raporttia pääsee lukemaan tästä.

Kunnallisvaalit lähestyvät

Olen ollut vuodesta 1997 saakka kaupunginvaltuutettuna Espoossa. Tähän aikaan on mahtunut opiskelua, perheen kasvaminen, muuttoja Espoon sisällä ja moninaisia luottamustehtäviä kaupunginvaltuuston ohella mm kaupunginhallituksen ja Uudenmaan maakuntahallituksen jäsenyydet, Ammattikorkeakoulu Laurean hallituksen varapuheenjohtajuus sekä ympäristölautakunnan ja kultuurilautakunnan jäsenyydet. Viimeiset neljä vuotta olen toiminut kulttuurilautakunnan puheenjohtajana.

Minkä asioiden eteen olen tehnyt töitä, äänestänyt ja puhunut? Minulle ihmisten hyvinvointi, toimivat palvelut, arjen sujuminen, turvallisuus ja viihtyisä ympäristö ja elivoimainen luonto ovat olleet tärkeitä asioita. Olen tehnyt aloitteen Pitkäjärven kunnostamisesta sekä järvenrantaraittien suunnittelemisesta Espoon järvien rannoille. Äitinä ja opettajana perheiden palvelut ja lasten asiat ovat luonnollisesti lähellä sydäntä. Olen sitä mieltä, että tärkeimmät palvelut Espoon pitää järjestää omana toimintana ja ulkoistamisessa on maltti valttia. Kultuurilautakunnan puheenjohtajana olen yrittänyt edistää lasten taideharrastusten hintojen pysymistä kohtuullisina ja harrastusmahdollisuuksien sijoittumista kysynnän mukaan eripuolille kaupunkia. Olen myös puolustanut väsymättömästi lähikirjastoja. Lisää ajatuksiani löytyy kotisivultani.


Joka neljäs vuosi toimitettavissa kunnallisvaaleissa valitaan henkilöt kaupunginvaltuustoon.

Kuntavaalit ovat sunnuntaina 28.10.2012 klo 9–20.
Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 17.–23.10.2012.

Linkki: Espoon kaupunki kuntavaalit.

Kotisivu

Kotisivut

http://jasminiittalumme.nettisivu.org/

Marco Polo -näyttely KAMUssa enää kaksi viikkoa

Vielä on mahdollisuus käydä tutustumassa Marco Polo - mies ja myytti -näyttelyyn. Se on KAMUssa, Tapiolassa 23.9. saakka. Suosittelen näyttelyä ainakin kaikille Aasiasta, historiasta, maantieteestä ja kulttuureista kiinnostuneille sekä kaukokaipuisille. Näyttelyssä on myös toiminnallisia pisteitä, jotka sopivat alakoululaisille. Jos mahdollista, kannattaa osallistua opastetulle kierrokselle

Koulunkäyntiavustajien tärkeys tunnustettava

Meillä on Suomessa lähikouluperiaate. Se tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni oppilas saisi käydä koulunsa lähikoulussaan. Myös sellaiset oppilaat, joilla on vaikea kotitilanne, jotka ovat pitkäaikaissairaita, vammaisia tai joilla on hankaluuksia keskittymisessä tai sosiaalisia vuorovaikutustaitoja vaativissa tilanteissa. Tämän yhteisöllisyyden katsotaan olevan loppupeleissä hyvä asia kaikille osapuolille. Jokainen voi oppia toisilta.

Kuulostaa mahtavalta, vaikkakin vähintäänkin haasteelliselta. Onneksi meillä on pätevät opettajat ja moniammatillinen yhteistyö, joidenka turvin asiat saadaan yleensä luistamaan. Mutta toisinaan vaikka opettaja olisi kuinka taitava ja vaikka asioita järjesteltäisiin kuinka, oppilaan tai oppilasryhmän oppiminen ei luokkatilanteessa ryhdy onnistumaan yhden aikuisen voimin.

Silloin, jos resurssit antavat myöten, saatetaan apuun saada koulunkäyntiavustaja. Kun opettaja keskittyy ensisijaisesti opettamiseen koulunkäyntiavustaja poistaa esteitä oppimisen tieltä. Hän siirtyy luokassa sinne, missä huomio herpaantuu, tavarat ovat kateissa ja työskentely ei etene. Hän auttaa pitkäaikaissairasta lasta sairautensa hoidossa ja avustaa vammaista lasta osalliseksi oppimiseen. Koulunkäyntiavustaja on monelle oppilaalle todella tärkeä oppimisen mahdollistaja.

Mutta mitä tapahtuu, kun kesä koittaa? Koulunkäyntiavustajia ei enää tarvita, joten suurimmalla osalla työsuhde katkeaa ja palkanmaksu loppuu. Koulunkäyntiavustajat saavat viettää kesänsä miten taitavat. Voi vaikka pohdiskella, jatkuuko työ jälleen syksyllä, kuten jo lukuisia vuosia on jatkunut. Vai eikö tällä kertaa jatkukaan. Erityisen kurjaksi koulunkäyntiavustajien kohdalla tilanteen tekee se, että palkka on muutenkin niin pieni, että sillä on vaikea pääkaupunkiseudulla pärjätä.

No, elokuu koittaa. Tukea tarvitsevat oppilaat tarvitsevat edelleen koulunkäyntiavustajien apua. Koulunkäyntiavustajat ovat jälleen tärkeitä. Heidät kutsutaan takaisin töihin ja oppilaiden oppimisen tukeminen jatkuu.

Miten on mahdollista, että ihmisiä kohdellaan näin? Eikö olisi kohtuullista, että näin keskeisessä ja tärkeässä tehtävässä olevat työntekijät, saisivat keskittyä työhönsä, kartuttaa vuosien myötä taitojaan tietäen, että omaan ammattitaitoon koulunkäyntiavustajana kannattaa satsata, ilman palkkaa ei tarvitse sinnitellä ja työ jatkuu kesän jälkeenkin. Koulunkäynti avustajien arvo on vihdoin tunnustettava ja sen tunnustuksen on näyttävä elämiseen riittävänä palkkana ja vakituisena työsuhteena.