Maksuton päivähoito

Demareiden ajatusta ilmaisesta päivähoidosta on nyt äimistelty muutama kuukausi. Olikohan samanlaista ihmettelyä silloin, kun 1900-luvun alussa SDP:n edeltäjän Työväenpuolueen riveistä nousi puolueista ensimmäisenä, että sivistys kuuluu kaikille. Koulunkäynnin olisi oltava jokaiselle ei vain mahdollisuus, vaan myös velvollisuus. Tänään harva enää kyseenalaistaa sitä.

Miksi päivähoidon tulisi olla ilmaista? Aivan yhtä hyvin voisi kysyä, miksi siitä pitäisi maksaa? Päivähoito on peruspalvelu, jota lähes jokainen lapsiperhe jossain vaiheessa tarvitsee. Päivähoidon kulujen poistaminen perheiltä tasaisi kuluja lapsiperheiden ja muun väestön välillä tehokkaasti. Se olisi kädenojennus työn ja perheen yhteensovittelussa. Kun menot pienenevät pikkulapsiperheissä, myös tulopuolta ja sitä kautta työpäivän pituutta voitaisiin arvioida uudelleen.

Päivähoito kuuluu yhä tiiviimmin elinikäiseen oppimiseen. Espoossakin kaavaillaan päivähoidon siirtämistä sivistystoimen alaisuuteen.

Maailmalla on monenlaisia esimerkkejä päivähoidon ja koulun järjestämisestä. Pääsin tutustumaan Slovenian palveluihin. Siellä päivähoito on maksullinen perheen ensimmäiselle hoitoon tulevalle lapselle, mutta maksuton kaikille seuraaville. Tämä tuntuu neljän lapsen äidistä reilulta. Jokainen maksaa saman kynnysrahan oli lapsia yksi tai liuta.

Työt sitten alkoivat...

Serkkuni soitti, havahdutti minut 11.8. alkaneesta syväsukelluksesta koulumaailmaan ja pyysi kummipojan synttäreille. Ai niin, maailmassa on muutakin elämää kuin kouluelämä!

Siitä saakka, kun hoitovapaani päättyi ja työt alkoivat elokuussa, toisaalta työn ilosta ja toisaalta työn määrästä johtuen, en ole tehnyt juuri muuta kuin töitä. En ole harrastanut juurikaan mitään. Parit juoksulenkit Pitkäjärveä ihaillen olen juossut, mutta kuntosalikortti on kuivumassa toistaiseksi. En ole tavannut juuri ketään työpaikan ulkopuolisia ihmisiä. Hyvä jos edes omaa miestäni. Hän huhuilee kyllä kovasti toiveikkaana, josko viihtyisin hetken hänen seurassaan, ennen kuin simahdan kesken lauseen. En ole lukenut mitään Otavan Tuhattaiturin opettajaopasta kummempaa. Äiti välillä pirauttaa tai lähettää huolestuneen tekstarin: "En viitsi häiritä, mutta kuinka voit?"

Serkun soitosta piristyneenä soitin siskolleni. Annan pyytämättä muutaman isosiskomaisen hyvää tarkoittavan vinkin, joita siskoni tuskin muistaa omaa tuohtumustaan kauemmin. Toivottelemme hyvät yöt ja tunnen oloni taas kotoisaksi. Ennen nukahtamista mielessä käväisee, että ei sitten ilmeisesti kannata odotella sitä, että lapsemme ovat liian vanhoja kinatakseen keskenään. Sen sijaan päätän edes yrittää survoa pullataikinana paisuvan työmääräni kohtuulliseen työaikaan. Se on varmaankin kaikkien etu pidemmällä tähtäimellä.

Kulttuurielämyksiä kaikille lapsille ja nuorille

Olemme ottaneet aimo harppauksen tänä syksynä Espoossa lasten ja nuorten kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen saralla, kun Espoon liikunta- ja kulttuuripolku KULPS! johdattaa aiempaa järjestelmällisemmin jokaisen espoolaisen koululaisen kotiseutumme kulttuuritapahtumiin, liikuntapaikkoihin ja kirjastoihin. KULPS! pohjautuu valtakunnalliseen opetussuunniltemaan ja oikeastaan mahdollistaa aidosti opetussuunnitelman noudattamisen ensimmäistä kertaa. Nyt sopivan kohteen löytäminen on helppoa ja lähteminen onnistuu, koska matka- ja lippurahat ovat olemassa. Tähän saakka jokainen opettaja on saanut itsekseen pohtia mistä löytäisi sopivan opetussuunnitelmaa tukevan kohteen päiväsaikaan, mistä saisi rahat ja kysellä oppilailta, onko kyseinen vaivalla löytynyt kohde kenties jo käyty viime vuonna.

Erityisen tästä hankkeesta tekee juuri se, että se koskettaa kaikkia lapsia. KULPS!in hyödyntäminen opetuksessa ei ole pakollista, mutta se luo aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistumselle.

Espoon KULPS!-hankkeen esikuva on Turussa. Espoon kulttuurilautakunta kävi muutama vuosi sitten Turussa vierailulla tutustumassa Turun perusopetuksen kulttuuripolkuun. Tukulaiset olivat huomanneet, että valtakunnallista opetussuunnitelmaa on vaikea noudattaa, jos mahdollisuudet rajoittuvat koulun seinien sisäpuolelle. Heitä luonnollisesti myös innoitti oman kaupunkinsa upea tarjonta.

Seuraavaksi KULPS!a kehitetään siten, että myös erityisryhmien on mahdollista ottaa osaa KULPS! -retkille. Ja jotta kohteisiin liikkuminen olisi sujuvaa, turvallista ja tasapuolista yhteistyötä Ytv:n kanssa on tiivistettävä.