Työni valtuustossa jatkuu.
Ollaan yhteydessä!
T. Jasminiitta
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
sunnuntai 26. lokakuuta 2008
Vielä ehtii äänestämään, aina ilta kahdeksaan saakka!
Huh huijaa! Vaalityö on tehty ja nyt vaan odotellaan vaalien tulosta.
Ulkona on aivan ihanan raikas sää! Sellaisessa viimassa ja tihuutuksessa, kun puskee äänestyskopille ja takaisin kotiin, tuntee tehneensä jotakin tärkeää.
Kotona voi sitten hyvillä mielin käpertyä sohvan nurkkaan teekupin kanssa. Kainalossa on tosin vähän tungosta ja kirjaakaan ei tarvitse itse valita. Eemelin kootut metkut ja muutama muu vaihtoehto ilmestyy käteen vakuuttavin suosituksin ihan itsekseen.
Leppoisan sunnuntaipäivän vieton lomassa tulin koneelle lukemaan sähköpostin, koska on sattunut niinkin, että vielä vaalipäivänä jokunen äänestäjä etsii sopivaa ehdokasta ja kyselee vielä viimeisiä tärkeitä asioita ja katsomaan kotisivujeni tilannetta. Ilokseni huomaan, että kotisivuillani on tänään hyvinkin vilkasta. Lähemmäs toistasataa käyntiä tämän päivän aikana.
Vielä muutaman tunnin ajan jokaisella äänioikeutetulla on mahdollisuus tarttua ruoriin ja vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yhteisiä asioitamme ohjaillaan. Jokainen ääni vääntää ruoria johonkin suuntaan. Käytäthän Sinäkin omaa voimaasi ja äänestät itsellesi tärkeiden asioiden puolesta.
Ulkona on aivan ihanan raikas sää! Sellaisessa viimassa ja tihuutuksessa, kun puskee äänestyskopille ja takaisin kotiin, tuntee tehneensä jotakin tärkeää.
Kotona voi sitten hyvillä mielin käpertyä sohvan nurkkaan teekupin kanssa. Kainalossa on tosin vähän tungosta ja kirjaakaan ei tarvitse itse valita. Eemelin kootut metkut ja muutama muu vaihtoehto ilmestyy käteen vakuuttavin suosituksin ihan itsekseen.
Leppoisan sunnuntaipäivän vieton lomassa tulin koneelle lukemaan sähköpostin, koska on sattunut niinkin, että vielä vaalipäivänä jokunen äänestäjä etsii sopivaa ehdokasta ja kyselee vielä viimeisiä tärkeitä asioita ja katsomaan kotisivujeni tilannetta. Ilokseni huomaan, että kotisivuillani on tänään hyvinkin vilkasta. Lähemmäs toistasataa käyntiä tämän päivän aikana.
Vielä muutaman tunnin ajan jokaisella äänioikeutetulla on mahdollisuus tarttua ruoriin ja vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yhteisiä asioitamme ohjaillaan. Jokainen ääni vääntää ruoria johonkin suuntaan. Käytäthän Sinäkin omaa voimaasi ja äänestät itsellesi tärkeiden asioiden puolesta.
sunnuntai 5. lokakuuta 2008
Vaalityötä tekemässä
Nämä ovat neljännet kunnallisvaalit, joissa olen ehdokkaana. Kolmella edellisellä kerralla äänet riittivät reilusti valtuutetun paikkaan. Nyt ennen vaaleja, en juuri olenkaan pohdi sitä, uusinko paikkani valtuustossa. Sen näkee vaalipäivän iltana, sunnuntaina 26.10. Päätettäviä ja hoidettavia asioita sen sijaan pohdin paljonkin.
Mielenkiintoisinta vaaleissa on mielestäni erilaisten ihmisten tapaaminen. Näissä lyhyissä hetkissä olen saanut tavata ihmisiä, joita en ehkä muuten tulisi tavanneeksi. Olen kuullut mitä erilaisimpia elämäntarinoita, joutunut puntaroimaan mielipiteitäni kiperiin kysymyksiin ja kuullut selkeitä ehdotuksia jonkun yksittäisen asian korjaamiseksi paremmalle tolalle.
Eilen vaalitapahtumassa Viherlaakson ostarilla ihmiset joivat kupin kahvia ja jäivät juttelemaan pienestä tihkusateesta huolimatta. Pisimmän keskustelun kävin päivähoidosta. Alkaa muodostua kuva siitä, että osa lapsiryhmistä, niin päivähoidon, koulun kuin iltapäivähoidonkin puolella, on niin haasteellisia, että on sillä rajalla saavatko lapset enää asianmukaista hoitoa ja ohjausta, ja jaksavatko työntekijät enää pitkään. Tämä on tullut niin monesta suusta, ettei voi olla sattumaa.
Mieleen jäi myös mies, joka kertoi pettyneensä polittiikkaan 90-luvun laman jälkeen. Monet ihmiset menettivät silloin kaiken, niin omaisuuden, terveyden kuin perheensäkin. Miehen kanssa jutellessä huomasin, että 90-luvun lama on yksi niistä kestoaiheista, joka nousee vaalitapahtumissa ihmisten puheissa aina yhä uudelleen esiin. Siitä on jäänyt ihmisille traumoja ja lama seuraamuksineen vaikuttaa vieläkin monien ihmisten elämään. Tämä mies lopetti keskustelun retoriseen kysymykseen, miksi murhamies saa 12 vuoden tuomion, mutta maallisesta erehdyksestä, vaikka ei mitään rikollista olisi tehnytkään saa jopa 17 vuoden velkavankeuden.
Mielenkiintoisinta vaaleissa on mielestäni erilaisten ihmisten tapaaminen. Näissä lyhyissä hetkissä olen saanut tavata ihmisiä, joita en ehkä muuten tulisi tavanneeksi. Olen kuullut mitä erilaisimpia elämäntarinoita, joutunut puntaroimaan mielipiteitäni kiperiin kysymyksiin ja kuullut selkeitä ehdotuksia jonkun yksittäisen asian korjaamiseksi paremmalle tolalle.
Eilen vaalitapahtumassa Viherlaakson ostarilla ihmiset joivat kupin kahvia ja jäivät juttelemaan pienestä tihkusateesta huolimatta. Pisimmän keskustelun kävin päivähoidosta. Alkaa muodostua kuva siitä, että osa lapsiryhmistä, niin päivähoidon, koulun kuin iltapäivähoidonkin puolella, on niin haasteellisia, että on sillä rajalla saavatko lapset enää asianmukaista hoitoa ja ohjausta, ja jaksavatko työntekijät enää pitkään. Tämä on tullut niin monesta suusta, ettei voi olla sattumaa.
Mieleen jäi myös mies, joka kertoi pettyneensä polittiikkaan 90-luvun laman jälkeen. Monet ihmiset menettivät silloin kaiken, niin omaisuuden, terveyden kuin perheensäkin. Miehen kanssa jutellessä huomasin, että 90-luvun lama on yksi niistä kestoaiheista, joka nousee vaalitapahtumissa ihmisten puheissa aina yhä uudelleen esiin. Siitä on jäänyt ihmisille traumoja ja lama seuraamuksineen vaikuttaa vieläkin monien ihmisten elämään. Tämä mies lopetti keskustelun retoriseen kysymykseen, miksi murhamies saa 12 vuoden tuomion, mutta maallisesta erehdyksestä, vaikka ei mitään rikollista olisi tehnytkään saa jopa 17 vuoden velkavankeuden.
keskiviikko 1. lokakuuta 2008
lauantai 27. syyskuuta 2008
Maksuton päivähoito
Demareiden ajatusta ilmaisesta päivähoidosta on nyt äimistelty muutama kuukausi. Olikohan samanlaista ihmettelyä silloin, kun 1900-luvun alussa SDP:n edeltäjän Työväenpuolueen riveistä nousi puolueista ensimmäisenä, että sivistys kuuluu kaikille. Koulunkäynnin olisi oltava jokaiselle ei vain mahdollisuus, vaan myös velvollisuus. Tänään harva enää kyseenalaistaa sitä.
Miksi päivähoidon tulisi olla ilmaista? Aivan yhtä hyvin voisi kysyä, miksi siitä pitäisi maksaa? Päivähoito on peruspalvelu, jota lähes jokainen lapsiperhe jossain vaiheessa tarvitsee. Päivähoidon kulujen poistaminen perheiltä tasaisi kuluja lapsiperheiden ja muun väestön välillä tehokkaasti. Se olisi kädenojennus työn ja perheen yhteensovittelussa. Kun menot pienenevät pikkulapsiperheissä, myös tulopuolta ja sitä kautta työpäivän pituutta voitaisiin arvioida uudelleen.
Päivähoito kuuluu yhä tiiviimmin elinikäiseen oppimiseen. Espoossakin kaavaillaan päivähoidon siirtämistä sivistystoimen alaisuuteen.
Maailmalla on monenlaisia esimerkkejä päivähoidon ja koulun järjestämisestä. Pääsin tutustumaan Slovenian palveluihin. Siellä päivähoito on maksullinen perheen ensimmäiselle hoitoon tulevalle lapselle, mutta maksuton kaikille seuraaville. Tämä tuntuu neljän lapsen äidistä reilulta. Jokainen maksaa saman kynnysrahan oli lapsia yksi tai liuta.
Miksi päivähoidon tulisi olla ilmaista? Aivan yhtä hyvin voisi kysyä, miksi siitä pitäisi maksaa? Päivähoito on peruspalvelu, jota lähes jokainen lapsiperhe jossain vaiheessa tarvitsee. Päivähoidon kulujen poistaminen perheiltä tasaisi kuluja lapsiperheiden ja muun väestön välillä tehokkaasti. Se olisi kädenojennus työn ja perheen yhteensovittelussa. Kun menot pienenevät pikkulapsiperheissä, myös tulopuolta ja sitä kautta työpäivän pituutta voitaisiin arvioida uudelleen.
Päivähoito kuuluu yhä tiiviimmin elinikäiseen oppimiseen. Espoossakin kaavaillaan päivähoidon siirtämistä sivistystoimen alaisuuteen.
Maailmalla on monenlaisia esimerkkejä päivähoidon ja koulun järjestämisestä. Pääsin tutustumaan Slovenian palveluihin. Siellä päivähoito on maksullinen perheen ensimmäiselle hoitoon tulevalle lapselle, mutta maksuton kaikille seuraaville. Tämä tuntuu neljän lapsen äidistä reilulta. Jokainen maksaa saman kynnysrahan oli lapsia yksi tai liuta.
torstai 25. syyskuuta 2008
Työt sitten alkoivat...
Siitä saakka, kun hoitovapaani päättyi ja työt alkoivat elokuussa, toisaalta työn ilosta ja toisaalta työn määrästä johtuen, en ole tehnyt juuri muuta kuin töitä. En ole harrastanut juurikaan mitään. Parit juoksulenkit Pitkäjärveä ihaillen olen juossut, mutta kuntosalikortti on kuivumassa toistaiseksi. En ole tavannut juuri ketään työpaikan ulkopuolisia ihmisiä. Hyvä jos edes omaa miestäni. Hän huhuilee kyllä kovasti toiveikkaana, josko viihtyisin hetken hänen seurassaan, ennen kuin simahdan kesken lauseen. En ole lukenut mitään Otavan Tuhattaiturin opettajaopasta kummempaa. Äiti välillä pirauttaa tai lähettää huolestuneen tekstarin: "En viitsi häiritä, mutta kuinka voit?"
Serkun soitosta piristyneenä soitin siskolleni. Annan pyytämättä muutaman isosiskomaisen hyvää tarkoittavan vinkin, joita siskoni tuskin muistaa omaa tuohtumustaan kauemmin. Toivottelemme hyvät yöt ja tunnen oloni taas kotoisaksi. Ennen nukahtamista mielessä käväisee, että ei sitten ilmeisesti kannata odotella sitä, että lapsemme ovat liian vanhoja kinatakseen keskenään. Sen sijaan päätän edes yrittää survoa pullataikinana paisuvan työmääräni kohtuulliseen työaikaan. Se on varmaankin kaikkien etu pidemmällä tähtäimellä.
torstai 18. syyskuuta 2008
Kulttuurielämyksiä kaikille lapsille ja nuorille
Olemme ottaneet aimo harppauksen tänä syksynä Espoossa lasten ja nuorten kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen saralla, kun Espoon liikunta- ja kulttuuripolku KULPS! johdattaa aiempaa järjestelmällisemmin jokaisen espoolaisen koululaisen kotiseutumme kulttuuritapahtumiin, liikuntapaikkoihin ja kirjastoihin. KULPS! pohjautuu valtakunnalliseen opetussuunniltemaan ja oikeastaan mahdollistaa aidosti opetussuunnitelman noudattamisen ensimmäistä kertaa. Nyt sopivan kohteen löytäminen on helppoa ja lähteminen onnistuu, koska matka- ja lippurahat ovat olemassa. Tähän saakka jokainen opettaja on saanut itsekseen pohtia mistä löytäisi sopivan opetussuunnitelmaa tukevan kohteen päiväsaikaan, mistä saisi rahat ja kysellä oppilailta, onko kyseinen vaivalla löytynyt kohde kenties jo käyty viime vuonna.
Erityisen tästä hankkeesta tekee juuri se, että se koskettaa kaikkia lapsia. KULPS!in hyödyntäminen opetuksessa ei ole pakollista, mutta se luo aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistumselle.
Espoon KULPS!-hankkeen esikuva on Turussa. Espoon kulttuurilautakunta kävi muutama vuosi sitten Turussa vierailulla tutustumassa Turun perusopetuksen kulttuuripolkuun. Tukulaiset olivat huomanneet, että valtakunnallista opetussuunnitelmaa on vaikea noudattaa, jos mahdollisuudet rajoittuvat koulun seinien sisäpuolelle. Heitä luonnollisesti myös innoitti oman kaupunkinsa upea tarjonta.
Seuraavaksi KULPS!a kehitetään siten, että myös erityisryhmien on mahdollista ottaa osaa KULPS! -retkille. Ja jotta kohteisiin liikkuminen olisi sujuvaa, turvallista ja tasapuolista yhteistyötä Ytv:n kanssa on tiivistettävä.
maanantai 25. elokuuta 2008
Keittiöhenkilökunnan kuuleminen
Palautusehdotus koskien ruokapalvelukeskuksen työntekijöiden kuulemista puhe valtuustossa 25.8.2008
Olemme tänään tekemässä periaatepäätöstä kiinteistöhallinnon tilaaja- ja omistaja tehtävien sekä kiinteistöjen huoltotehtävien ja ruokapalveluiden uudelleen järjestämisestä. Olen erittäin hyvilläni siitä, että lopputulos on parempi, mitä vielä jossain vaiheessa osasin odottaa. Hyvä asia, että on saatu yhteistyössä tällainen ehdotus aikaiseksi.
Valitettavasti en kuitenkaan voi olla ihan täysin yhtämieltä esityksen kanssa, koska yhteistoimintalain mukainen henkilökunnan kuuleminen on keittiöhenkilökunnan osalta kaikessa hötäkässä jäänyt ehkä tarkoituksellakin pitämättä ajallaan. Siksi katson aiheelliseksi esittää asian palauttamista keittiöhenkilökunnan osalta uudelleen valmisteltavaksi siten, että lain henki toteutuu. Jätän seuraavan palautusehdotuksen:
"Asia palautetaan ruokapalvelukeskuksen osalta uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmisteluvaiheessa huomioidaan yhteistoimintalaki, jossa todetaan, että työnantajan tulee kutsua henkilökunta koolle valmisteluvaiheessa."
Olemme tänään tekemässä periaatepäätöstä kiinteistöhallinnon tilaaja- ja omistaja tehtävien sekä kiinteistöjen huoltotehtävien ja ruokapalveluiden uudelleen järjestämisestä. Olen erittäin hyvilläni siitä, että lopputulos on parempi, mitä vielä jossain vaiheessa osasin odottaa. Hyvä asia, että on saatu yhteistyössä tällainen ehdotus aikaiseksi.
Valitettavasti en kuitenkaan voi olla ihan täysin yhtämieltä esityksen kanssa, koska yhteistoimintalain mukainen henkilökunnan kuuleminen on keittiöhenkilökunnan osalta kaikessa hötäkässä jäänyt ehkä tarkoituksellakin pitämättä ajallaan. Siksi katson aiheelliseksi esittää asian palauttamista keittiöhenkilökunnan osalta uudelleen valmisteltavaksi siten, että lain henki toteutuu. Jätän seuraavan palautusehdotuksen:
"Asia palautetaan ruokapalvelukeskuksen osalta uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmisteluvaiheessa huomioidaan yhteistoimintalaki, jossa todetaan, että työnantajan tulee kutsua henkilökunta koolle valmisteluvaiheessa."
maanantai 18. elokuuta 2008
Piirun verran pieleen
Valtuusto teki tänään periaatepäätöksen kiinteistöhallinnon tilaaja- ja omistaja tehtävien sekä kiinteistöjen huoltotehtävien ja ruokapalveluiden uudelleen järjestämisestä.
Vuosia kestäneen valmistelun jälkeen ryhmien välisissä neuvotteluissa tapahtui käänne hieman parempaan siitä, millaisia uhkakuvia oli noussut. Tulos oli kaksi kunnallista liikelaitosta ja yksi nettobudjetoitu yksikkö.
Itse päädyin kuitenkin vastustamaan tätä muutosta, koska kunnalle kuuluu tietyt lakisääteiset peruspalvelut ja palvelut toimivat mielestäni parhaiten, kun niitä tukemassa on kunnan omat tukipalvelut. Jos on tarvetta, kunnan omia palveluita pitää kehittää, mutta niin, että ne säilyvät kunnan omana toimintana.
Koska yhteistoimintalain mukainen henkilökunnan kuuleminen oli keittiöhenkilökunnan osalta kaikessa hötäkässä jäänyt ehkä tarkoituksella pitämättä ajallaan, katsoin aiheelliseksi esittää asian palauttamista keittiöhenkilökunnan osalta uudelleen valmisteltavaksi siten, että lain henki toteutuu. Tätä kannatti 16 lainkuuliaista valtuutettua.
Itse esityslista aiheutti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Valtuustokeskustelussa oikeiston puolella oli enimmäkseen hiljaista. Kysymys, mitä kuntalaiset saavat tämän jälkeen enemmän ja parempaa, jäi vaille vastausta. Toteamukseen, että tämä on selkeästi askel siihen suuntaan, että kaupunki siirtyy tulevaisuudessa hankkimaan kyseiset palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta, todettiin naivisti, että eihän tässä nyt mistään sellaisesta ole kyse. Päätösvallan karkaaminen kuntalaisten äänestämien luottamushenkilöiden käsistä vaiettiin kuoliaaksi. Siihen keskusteluun ei päästy ollenkaan, että kun kunnan lakisääteisten palveluiden ja liikelaitoksen tai yksityisen firman rajapinnat eivät loksahdakaan saumatta yhteen niin silloin yleensä joustaa kuntalainen, kunnan työntekijä tai kunnan budjetti. Muutama valtuutettu kävikin jo muistuttamassa, että nyt sitten pitää muistaa siirrellä kunnan rahaa sinne, missä kulut kasvavat, ihasteltuaan ensin, että näillä järjestelyillä säästyy rahaa, koska kaikki on niin läpinäkyvää.
Paljonko maksaa pelkkä peruskoulun siivous, entä siivous ja ripaus koko kylä kasvattaa asennetta?
Vuosia kestäneen valmistelun jälkeen ryhmien välisissä neuvotteluissa tapahtui käänne hieman parempaan siitä, millaisia uhkakuvia oli noussut. Tulos oli kaksi kunnallista liikelaitosta ja yksi nettobudjetoitu yksikkö.
Itse päädyin kuitenkin vastustamaan tätä muutosta, koska kunnalle kuuluu tietyt lakisääteiset peruspalvelut ja palvelut toimivat mielestäni parhaiten, kun niitä tukemassa on kunnan omat tukipalvelut. Jos on tarvetta, kunnan omia palveluita pitää kehittää, mutta niin, että ne säilyvät kunnan omana toimintana.
Koska yhteistoimintalain mukainen henkilökunnan kuuleminen oli keittiöhenkilökunnan osalta kaikessa hötäkässä jäänyt ehkä tarkoituksella pitämättä ajallaan, katsoin aiheelliseksi esittää asian palauttamista keittiöhenkilökunnan osalta uudelleen valmisteltavaksi siten, että lain henki toteutuu. Tätä kannatti 16 lainkuuliaista valtuutettua.
Itse esityslista aiheutti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Valtuustokeskustelussa oikeiston puolella oli enimmäkseen hiljaista. Kysymys, mitä kuntalaiset saavat tämän jälkeen enemmän ja parempaa, jäi vaille vastausta. Toteamukseen, että tämä on selkeästi askel siihen suuntaan, että kaupunki siirtyy tulevaisuudessa hankkimaan kyseiset palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta, todettiin naivisti, että eihän tässä nyt mistään sellaisesta ole kyse. Päätösvallan karkaaminen kuntalaisten äänestämien luottamushenkilöiden käsistä vaiettiin kuoliaaksi. Siihen keskusteluun ei päästy ollenkaan, että kun kunnan lakisääteisten palveluiden ja liikelaitoksen tai yksityisen firman rajapinnat eivät loksahdakaan saumatta yhteen niin silloin yleensä joustaa kuntalainen, kunnan työntekijä tai kunnan budjetti. Muutama valtuutettu kävikin jo muistuttamassa, että nyt sitten pitää muistaa siirrellä kunnan rahaa sinne, missä kulut kasvavat, ihasteltuaan ensin, että näillä järjestelyillä säästyy rahaa, koska kaikki on niin läpinäkyvää.
Paljonko maksaa pelkkä peruskoulun siivous, entä siivous ja ripaus koko kylä kasvattaa asennetta?
tiistai 10. kesäkuuta 2008
Yhteistyötä
Tänään pidettiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginvaltuustojen yhteinen keskustelutilaisuus monitoimikeskus Lumossa, Vantaan Korsossa. Käsiteltävänä oli pääkaupunkiseudun yhteistyön arviointi. Yhteistyö on tuottanut hedelmääkin, mutta yhteistyön merkittävä syventäminen asukkaita hyödyttävissä asioissa olisi tervetullutta. Asiakysymyksistä ilmastonmuutoksen hillitseminen nousi useissa puheenvuoroissa keskeisimmäksi yhteiseksi haasteeksi. Todellinen haasteeseen vastaaminen edellyttäisi kuitenkin suuria yhteisiä maankäytöllisiä linjaratkaisuja, jotka eivät ole edenneet nykäystäkään.
Kaupunkien yhteistyö etenee verkkaisesti, koska kaupungeilla ei itsellään ole pakottavaa tarvetta yhdistellä toimintojaan. Kun yhteistyön syynä ovat pelkästään ulkoiset paineet, seuraa vain hääräämistä ja sipertelyä asian tiimoilta, jotta olisi jotakin esitettävää. Uusi tilanne on myös johtanut demokratiavajeeseen päätöksenteossa. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä tulee kehittää kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla ja kompromisseihin on oltava varaa, muussa tapauksessa olemme matkalla kohti ongelmia, jotka koskettavat meitä kaikkia.
Eräänä päivänä nelivuotias poikamme huiski tomerasti ilmaa käsillään ja vuoroon oli nostelevinaan jotakin kovin raskasta. Omien puuhieni lomasta kysäisin, mitä oikein touhuat? Poika vastasi, että teen yhteistyötä. Johon taas minä vuorollani, että ai jaa, kenenkäs kanssa teet yhteistyötä. Poika pysäytti huiskimisensa ja sanoi: "No et sä nää? Mä teen yhteistyötä yksinäni." Nelivuotiaan vielä ymmärrän, että yhteistyö-sanan sisältö ei ole aivan auennut, mutta sitä hieman kummastelen, miksi se on meille aikuisillekin niin vaikeaa.
maanantai 9. kesäkuuta 2008
Syksyllä kaivataan lomaa!
Valtuustolaoitteeni koulujen syysloman pidentämisestä kahdesta päivästä viikon mittaiseksi sai kivasti, muttei riittävästi kannatusta. 30 valtuutettua olisi halunnut selvittää syysloman järjestämisen mahdollisuuksia, mutta 37 vastusti. Tyhjää äänestäneitä oli kourallinen.
Opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti (Kok) totesi, että kukaan ei ole ollut lautakuntaan päin yhteydessä ja toivonut syyslomaa kouluihin, joten siis ei ole tarvetta pidentää syyslomaa. No, vanhempienhan ei tarvitse olla lautakuntaan yhteydessä, vaan riittää kun lähettää loma-anomuksen opettajalle.
Opettajien ja etelänlomista osattomien oppilaiden kannalta syksy on kuitenkin pitkä ja pimeä. Viikon paussi katkaisisi arjen puurtamisen mukavasti. Sitä taukoa kaipaisivat nekin oppilaat, joiden perheillä ei ole mahdollisuuksia lähteä etelän aurinkoon. Toivotaan, että pääkaupunkiseudulla päästään asiassa eteenpäin, vaikka Espoon valtuusto toisin päättikin.
Opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti (Kok) totesi, että kukaan ei ole ollut lautakuntaan päin yhteydessä ja toivonut syyslomaa kouluihin, joten siis ei ole tarvetta pidentää syyslomaa. No, vanhempienhan ei tarvitse olla lautakuntaan yhteydessä, vaan riittää kun lähettää loma-anomuksen opettajalle.
Opettajien ja etelänlomista osattomien oppilaiden kannalta syksy on kuitenkin pitkä ja pimeä. Viikon paussi katkaisisi arjen puurtamisen mukavasti. Sitä taukoa kaipaisivat nekin oppilaat, joiden perheillä ei ole mahdollisuuksia lähteä etelän aurinkoon. Toivotaan, että pääkaupunkiseudulla päästään asiassa eteenpäin, vaikka Espoon valtuusto toisin päättikin.
lauantai 7. kesäkuuta 2008
Sdp:n 41. puoluekokous nosti lapsiperheiden asiat kärkeen
Sdp:n 41. puoluekokouksessa 5.-7.6.2008 Hämeenlinnan Kongressi- ja Kulttuurikeskus Verkatehtaalla tehtiin historiaa. SDP:n puheenjohtajaksi valittiin ensimmäistä kertaa nainen. Upeaa!!
Kun Jutta Urpilainen kevättalvella ilmoitti asettuvansa ehdolle puolueen puheenjohtajakisaan, tunsin suurta tyytyväisyyttä. Puolueen täytyy uskaltaa nostaa uusia ihmisiä esiin. En kannata sellaista politiikkaa, jossa puolue esiintyy vain muutamilla kasvoilla ja jumittuu tuttuihin ja turvallisiin hahmoihin. Sdp:n uusi puheenjohtaja kokkolalainen kansanedusta Jutta Urpilainen on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja ammatiltaan luokanopettaja.
 |
| Sdp:n puoluekokousedustajana Hämeenlinnassa kesäkuussa 2008. |
 |
Tunnelma tiivistyy... puoluekokous odottaa puheenjohtajaäänestyksen tulosta.
|
 |
| Vasta valittu puolueenpuheenjohtaja Jutta Urpilainen uusmaalaisten puolukokouksedustajien onnitteltavana. Vas. Maria Feldt (Kirkkonummi), Jutta Urpilainen (Kokkola), Jasminiitta Lumme (Espoo) ja Päivi Meros (Nurmijärvi). |
Tuore puheenjohtaja nosti puoluekokouksen päätöspuheessaan esille lapsiperheiden aseman parantamisen ja totesi, että halu parantaa lapsiperheiden asemaa on vahvin viesti, jonka Sdp:n lauantaina päättynyt puoluekokous lähettää.
Peruskoulumme saavuttamiin pisa-tuloksiin on yllettävä koko perhepolitiikassa ja pitkän aikavälin tavoitteena on maksuton päivähoito. Lapsilisät tulee sitoa indeksiin ja lapsilisää on maksettava kunnes täyttää 18 vuotta. Urpilainen puuttui myös lapsilisäjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksiin. Lapsilisän korotus ei kanavoidu toimeentulotuen saajille. Me haluamme muuttaa tämän, korotus kuuluu myös köyhille, toteaa Urpilainen. Puoluekokous hyväksyi myös ajatuksen, että suuret perheet tulee huomioida lapsilisäjärjestelmän remontissa erikseen.
Ratkaisu perhepoliittisten parannusten maksuun löytyy esimerkiksi Urpilaisen kritisoimasta veropolitiikkasta, joka on tällä hetkellä valjastettu palvelemaan pienen liikemiesjoukon etuja.
lauantai 15. maaliskuuta 2008
Tukea uusille opettajille
Opettajan työhön sitoutumisen heikkolenkki, on induktiovaihe eli työn aloittaminen koulutuksen jälkeen. Opettajan työn ensimmäiset vuodet ovat usein raskaita. Yhä useampi tuore opettaja päätyykin vaihtamaan alaa muutaman työvuoden jälkeen. Pääkaupunkiseudulla peräti joka kolmas jättää ammatin muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Aloituspaikkojen lisääminen opettajankoulutukseen ei yksin riitä ratkaisuksi. Vastavalmistuneita rekrytoituja on tuettava työuran alkuvaiheessa nykyistä enemmän, jotta haasteet eivät käy liian raskaiksi.
Mentoroinnin on todettu olevan tehokas uusien opettajien tukimuoto. Vastavalmistuneen opettajan mentorina toimivalla kokeneemmalla opettajalla on mahdollisuus jakaa tietotaitoaan ja mentoroinnin vuorovaikutusluonteen vuoksi, myös mentorilla on mahdollisuus saada ajantasaista tietoa tuoreelta opettajalta. Mentorijärjestelmä lisää myös pitkään opettajana toimineille vaihtoehtoisia tehtäviä ja uralla etenemismahdollisuuksia, joita opetusalalla muuten on vähän. Esimerkiksi Helsingissä, Kokkolassa ja Jyväskylän seudulla on jo uusien opettajien mentorointimallit käytössä.
Espoossa uusien opettajien työhön sitoutumiseen ja työssäjaksamiseen ei olla vielä puututtu ja siksi jätin valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että uuden opetushenkilöstön työssäjaksamista ja työhön sitoutumista parannetaan kehittämällä mentorjointijärjestelmä, jossa huomioidaan erityisesti opetusalan haasteet mm työaikakysymykset. Myös mentorien asianmukaisesta perehdyttämisestä ja kouluttamisesta huolehditaan.
Mentoroinnin on todettu olevan tehokas uusien opettajien tukimuoto. Vastavalmistuneen opettajan mentorina toimivalla kokeneemmalla opettajalla on mahdollisuus jakaa tietotaitoaan ja mentoroinnin vuorovaikutusluonteen vuoksi, myös mentorilla on mahdollisuus saada ajantasaista tietoa tuoreelta opettajalta. Mentorijärjestelmä lisää myös pitkään opettajana toimineille vaihtoehtoisia tehtäviä ja uralla etenemismahdollisuuksia, joita opetusalalla muuten on vähän. Esimerkiksi Helsingissä, Kokkolassa ja Jyväskylän seudulla on jo uusien opettajien mentorointimallit käytössä.
Espoossa uusien opettajien työhön sitoutumiseen ja työssäjaksamiseen ei olla vielä puututtu ja siksi jätin valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että uuden opetushenkilöstön työssäjaksamista ja työhön sitoutumista parannetaan kehittämällä mentorjointijärjestelmä, jossa huomioidaan erityisesti opetusalan haasteet mm työaikakysymykset. Myös mentorien asianmukaisesta perehdyttämisestä ja kouluttamisesta huolehditaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)